Kone opettelee valaan kieltä

Syvällä meressä kaskelotit naksuttavat toisilleen kuvioina, jotka kuulostavat melkein koneellisilta, nopeina sarjoina joita tutkijat kutsuvat codiksi. Vuosikymmenten ajan näitä naksahduksia pidettiin pelkkänä kohinana. Nyt suuri kansainvälinen tutkimushanke yrittää jotain paljon kunnianhimoisempaa: opettaa tekoälyä löytämään niistä rakennetta, ehkä jopa merkitystä.

Ryhmä äänittää tuhansia tunteja valaiden naksahduksia vedenalaisilla mikrofoneilla ja robottimerkeillä ja syöttää aineiston koneoppimismalleihin, jotka on alun perin rakennettu kääntämään toisilleen vieraita ihmiskieliä ilman sanakirjaa. Ensimmäiset tulokset viittaavat siihen, että kaskelottien codat saattavat yhdistellä pieniä rakennuspalikoita samaan tapaan kuin ihmisen sanat yhdistelevät äänteitä, ja jotkin naksahdukset näyttävät muuttuvan hienovaraisesti tilanteen mukaan, melkein kuin äänensävy.

Kukaan ei väitä, että valassanakirja olisi valmis. Mutta ensimmäistä kertaa tutkijoilla on aito, testattava hypoteesi: että jossain noiden naksahdusten sisällä on todellinen rakenne, joka odottaa oikeaa menetelmää avautuakseen.