Usva sulkeutuu hänen jälkeensä

Viimeisenä iltapäivänään Polly lensi taas korkealle rannikon yläpuolelle. Alhaalla olivat teepellot, kraatteri kahtine järvineen ja hiljainen metsä, jossa priolo yhä elää. Sieltä ylhäältä saari näytti siltä mitä se on: vanhojen tulivuorten ketjulta, joka jäähtyy hitaasti vihreäksi.

Kalastusveneet suuntasivat takaisin satamaan ja jättivät ohuita valkoisia viivoja tummuvaan mereen. Valot syttyivät yksi kerrallaan rannikkotien varrella. Savun tuoksu ajelehti ylös rannalta.

Sumu vyöryi mereltä, aivan kuten koko viikon. Se peitti kraatterin, sitten teepellot, sitten sataman, ja kätki saaren hitaasti näkyvistä. Polly oli nähnyt tämän ennenkin.

Hän lensi ulos avoimen veden ylle viimeisen valon hiipuessa. Hänen takanaan saari jatkoi illallisensa kypsentämistä maan alla, kasvatti teetään lehti lehdeltä ja piti pienen harmaan linnun turvassa metsässään.